Takaisin tasapainoon

Elimistöllä on luontainen tarve pyrkiä tasapainoon, eli homeostaasiin. Tämä voi aiheuttaa kehossa monia erilaisia oireita. Joskus nämä oireet voivat olla hyvinkin ikäviä hetkellisesti, jos epätasapaino on jatkunut pitkään, kehoon on kertynyt paljon kuona-aineita ja myrkkyjä, tai esim. säteilykuorma on voimakas.

Tasapainoon pyrkiminen koskee kaikkia elimistön toimintoja. Tämän vuoksi, jos yksi osa alue joutuu epätasapainoon, vaikuttaa se häiritsevästi myös muihin toimintoihin. Esimerkiksi, jos veren pH uhkaa mennä liian happamaksi, pyrkii elimistö siirtämään emäksisiä mineraaleja verenkiertoon kudoksista ja luustosta. Tämä johtaa ajan myötä sairastumiseen, jos mineraaleja ei ole riittävästi tarjolla ravinnosta tai ravinteiden imeytyminen on huonoa.

Jos ravinnosta on saatavilla riittävästi ravintoaineita ja nestettä elimistön toimintaan, ja rakennusaineita solujen uusiutumiseen on tasapainon säilyttäminen helpompaa. Tasapainoa voi horjuttaa kuitenkin erilaiset stressitekijät, jotka nostavat ravintoaineiden tarvetta.

Kaikilla holistisilla hoitomuodoilla, joihin homeopatia kuuluu, on sama pyrkimys, auttaa tasapainon löytämisessä. Reaktioherkkyys on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa myös ulkoiset tekijät. Jos paranemiseen tarvittavia rakennuspalikoita puuttuu esim. ruokavaliosta ja elimistön varastotkin on käytetty loppuun, on lopullinen paraneminen vaikeaa. On vaikeaa tehdä remonttia, jos materiaalia ei ole riittävästi.

Yleensä paraneminen alkaa aina sisältä ulospäin. Jotta ravintoaineet voisivat imeytyä, täytyy suoliston olla kunnossa ja ruuansulatuksen toimia. Jos suolistoa rasitetaan jatkuvasti sopimattomalla ravinnolla, on sanomattakin selvää, että paraneminen on hitaampaa tai jopa mahdotonta. Hetkellistä helpotusta voidaan kyllä saavuttaa. Todennäköistä on, että paranemisen edetessä suolisto kestää jo paremmin aiemmin sopimattomiakin ruokia. Ovatko ne tarpeellisia, onkin sitten aivan toinen juttu. Pienet määrät ei kaada venettä suuntaan tai toiseen, kun tasapaino on saavutettu. Voit tosin joutua kärsimään hetken epämukavuudesta.

Paranemiskriisi

Holististen hoitojen yhteydessä puhutaan monesti paranemiskriisistä / ensihuononemisesta, joka on mahdollista, kun elimistö saa viestin pyrkiä tasapainoon. Paranemiskriisi voi syntyä myös silloin, kun solutoiminta pyritään optimoimaan lisäämällä nesteytystä, ravinteiden saantia, liikettä ja unta. Soluihin kertyneiden kuona-aineiden ja myrkkyjen poistuessa soluista voi tuntemukset olla hetkellisesti ikäviä. Samalla usein suoliston bakteerikanta muuttuu. Huonojen bakteerien kuollessa, voi syntyä mm. kaasua ja löysää ulostetta. Tämä voi aiheuttaa tukalaa oloa. Loisetkaan eivät enää viihdy kehossa, kun niille ei tarjota  ravintoa. Paras keino helpottaa oloa on antaa keholle se mitä se tarvitsee parantuakseen eli vettä, ravinteita, liikettä, hikoilua ja unta. Oireet ovat vain hetkellisiä ja menevät nopeimmin ohi, kun pidät kiinni kehon tarpeista. Lipsumalla huonoihin valintoihin pitkität oireita. Kiitä kehoa sen viisaudesta ja työstä jonka se tekee.

Jos stressiä ja ylirasitusta on ollut kauan, tasapainottavat hoitomuodot laittavat yleensä nukkumaan, koska lepo on tarpeen paranemisen vuoksi. Tässä tilanteessa kahvi ja adaptogeenit, jotka ajavat elimistön toimintamekanismeja kierroksille toimivat vastavaikuttajina.

Paranemisen alussa esiintyvät oireet johtuvat siis pääasiassa elimistön pyrkimyksestä tasapainoon. Näihin oireisiin voit vaikuttaa jossain määrin omalla toiminnallasi. Tärkeää on, että kuuntelet itseäsi ja tuntemuksiasi. Oireet voivat olla hyvin moninaisia väsymyksestä, päänsärkyyn ja iho-ongelmista vanhojen vammojen paranemis kipuihin. Kaikki reagoi yksilöllisesti riippuen taustoistaan, reaktioherkkyydestä ja elimistön ravintokylläisyydestä ja nesteytyksestä. Jos olet epävarma tuntemuksistasi, niin älä jää niiden kanssa yksin.